Uudet metsästysajat avaavat suomenpystykorvan omistajalle oivan mahdollisuuden nauttia eräelämyksistä pidempään. Uudessa asetuksessa näädänmetsästys alkaa jo 1.8., jolloin koiran voi laskea hyvillä mielin pohjoisessa näädän tai etelämpänä supin jäljille. Elokuussa onkin oiva aika poistaa saman kesän nuoria pienpetoja muonavahvuudesta, kun ne tottelevat koiraa herkemmin.
Sulalla maalla tapahtuva näädänmetsästys on vaativa laji ja kysyy koiralta suhteellisen voimakasta petotaipumusta. On suomenpystykorvia, jotka löytävät joka syksy useita näätiä haukkuun, kun taas osa koirista keskittyy selvemmin pääkohderiistaan, metsäkanalintuihin. Pienpedon jäljen löydyttyä koiran tulisi pysyä jäljellä ja paikallistaa näätä haukkuun, jotta isäntä pääsee paikalle suorittamaan riistanhoitovelvoitteen.
Kiinnipitovelvollisuus 1.3. – 19.8. ei koske metsästyskäyttöä
Metsästyslain 8. luvussa on määritelty koiranpitoon liittyviä säädöksiä. Sen 53. pykälä määrittää, että koira on pidettävä kytkettynä tai välittömästi kytkettävissä aina, ellei irtipitoon ole metsästysoikeuden haltijan tai maanomistajan lupaa.
Lisäksi laissa, sen 51 pykälässä on määritelty yleinen kiinnipitovelvollisuus. Koiraa on pidettävä kytkettynä tai välittömästi kytkettävissä 1.3. – 19.8. välinen aika. Tämä tarkoittaa, ettei koira saa vapaana juoksennella omistajansa kanssa lenkkeillessä tai ulkoillessa poikkeuksia lukuunottamatta.
Lain 51 pykälään kiinnipitovelvollisuudesta on kuitenkin jätetty kolme merkittävää poikkeusta:
Ensimmäinen poikkeama: Kiinnipitovelvolisuus ei koske viittä selkeästi määriteltyä tapausta:
- Koira saa oleskella irrallaan alueen omistajan tai haltijan luvalla pihamaalla, puutarhassa taikka muualla koiranpitämiseen tarkoitetuilla aidatuilla alueilla.
- Alle 5 kuukauden ikäinen koira saa olla irrallaan.
- ns. työkoira, eli esimerkiksi poroja tai lampaita paimentava koira saa tehdä työtään kytkemättä
- Poliisin, tullilaitoksen, puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen tehtävässä olevaa koiraa voidaan pitää irti.
- koiraa, jota koulutetaan em. 3. ja 4. kohdan työtehtäviin, voidaan pitää irti.
Toinen poikkeama: kana- ja muita lintukoiria voidaan kouluttaa ns. kiinnipitoaikana
Kanakoiraa tai muuta lintukoiraa saa kouluttaa rauhoitettuja tai muuta riistaa häiritsemättä 1.3. – 19.8. välisenä aikana. Riistakeskuksen tulkinnan mukaan kyseeseen voi tulla esimerkiksi noutoharjoitukset tai tottelevaisuusharjoitukset koiran ollessa irrallaan. Tällöin omistajan on pidettävä huolta, ettei muita eläimiä häiritä rauhoitusaikana.
Kolmas poikkeama: kiinnipitovelvollisuus ei koske metsästyskäyttöä
Muuta kuin ajavaa koiraa saa käyttää metsästykseen ympäri vuoden. Tämä siis tarkoittaa koiran avulla tapahtuvaa metsästystä. Hyviä esimerkkejä on luolakoiralla tapahtuva pyynti sen saalislajien metsästysaikojen mukaisesti, noutavan koiran käyttö 10.8. alkavassa kyyhkyjahdissa tai pystykorvan kanssa tapahtuva pienpetojahti heti 1.8. alkaen.
Vastuu on omistajalla
Vaikka suomenpystykorvan kanssa metsästää, on hyvien tapojen mukaista välttää muun riistan häiritsemistä kiinnipitoaikana. Koira pitää kutsua pois, jos se on hetkellisesti kiinnostunut muusta kuin kohderiistasta. Sanomatta on lie selvää, ettei keskikesällä nisäkkäiden ja lintujen poikasten ollessa pieniä kannata laskea koiraa luvallisenkaan riistan perään, vaan on hyväksi odottaa kunnes lintujen poikaset on lentokykyisiä.
Koiraa ei myöskään saa kouluttaa muulle riistalle metsästyksen varjolla. Esimerkiksi pitkää hirvi- tai lintuhaukkua ei varmasti katsota hyvällä ja sen voi äkkiä olettaa olevan luvatonta koiran kouluttamista.
Meidän pystykorvaharrastajien kannattaakin olla tarkkana koiriemme kanssa, jotta emme anna aihetta metsästyslain muutoksiin. Onhan ilonamme saada metsästää suomenpystykorvalla lähes ympäri vuoden.
1 ajatus aiheesta “Suomenpystykorvalla metsästys onnistuu miltei ympäri vuoden”