Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi tänään metsästysajat metsästysvuodelle 2018- 2019. Historiallisesti palataan kohti menneitä aikoja ja metsästysaikaa pidennetään tänä vuonna osassa Lappia aina joulukuun 10. päivään saakka. Monilla alueilla metsonpyynti kestää kolme kuukautta ja teertäkin saa kokonaista kaksi kuukautta jahdata haukkuvan kansalliskoiramme kanssa.
Pidempi metsästysaika on pelastus suomenpystykorvalle
Vaikka meillä jää yhä paras nuoren lintukoiran koulutuskausi metsästyksen ulkopuolelle, niin silti uudistus on suomenpystykorvalle erityisen hieno asia. Lintuja haukkuvista roduista suomenpystykorva kuitenkin löytää linnut puusta parhaiten ja myös pysyttää tilastojen mukaan paremmin kuin muut metsästykseen käytettävät puuhun lintua haukkuvat rodut. Loppusyksyllä ja alkutalvesta linnut ovat yleensä valmiiksi puilla ja vaativat koiralta keskimääräistä parempaa kykyä pysyttää niin kauan, että metsästäjä pääsee ampumaetäisyydelle.
Seisojan kanssa joulukuun metsonpyynti ei oikein luonnistu ja karkoittavia koiriakaan ei voi oikein käyttää. Minä uskonkin, että näiden koirien isännät pitäytyvät edelleen hirvijahdissa ja kairat ovat suht hiljaisia linnunpyytäjistä marras-joulukuussa. Lumentulokaan ei pystykorvaa hidasta, vaan haukkuja saadaan myös joulukuun lyhyinä päivinä otollisilla alueilla varmasti.
Itsenäisyyspäivän vastaanotto kaukana kairassa
Itse varasin jo muutamaksi päiväksi luvat tuonne huurremetsojen maille ja tarkoitus olisi lähteä pystykorvien kanssa hiihtelemään talvehtimisalueille, kenties välillä näädänjälkiä seuraillen ja ehkäpä metsoja haukuttaen.
Kovasti on hehkutettu, että metsästys lisääntyy kun pyyntiaika pitenee, vaan itselläni käy näillä näkymin juurikin päinvastoin. Lupia on nyt 5kpl vähemmän kuin viime vuodelle ja silti uskon, että pyyntisyksystä saa nautiskella tosissaan. Ehkäpä pari lintua enemmän tulee pudotettua, koska niitä nyt tosissaan tuntuu paikoin olevan. Kaikkein eniten tavoittelen pennulle sitä ensimmäistä metsoa ja tietysti Helmillekin toivoisin pudotusta hyviin töihin muistia virkistämään.
Pitkä kausi ja hyvät lintukannat vaatii malttia?
Nyt jo kuuluu huhuja että suomalaiset sankarit olivat kunnostautuneet suomenpystykorvan kanssa (ja varmasti saalismäärästä päätellen myös lentoon räiskien) aloituspäivinä Ruotsissa. Vaikka juuri kyseiseen tarinaan liittyy tällä kertaa pystykorva, niin samoja oireiluja on on myös muiden rotujen omistajilla. Kaikkiin näihin liittyy kuitenkin se sama tarina, että mennään vieraiksi toisten maille ja sitten härskisti ylitellään saaliskiimassa kiintiöitä.
Lintuja on nyt paikoin todella mukavasti, mutta kannattaa muistaa, että metsähallitus on nyt myynyt moninkertaisesti lupia pyyntialueille ja siellä perän takana on oman jahtipäivän lisäksi myös seuraavien tulijoiden kokemukset. Se että ampuu oman kiintiön yli vie pohjan koko järjestelmältä, jossa pyritään antamaan kaikille tasapuoliset metsästysmahdollisuudet.
Omat murot maistuu äkkiä urealta, jos vierasjahdissa törttöillään. Ruotsissa ei ole suomalaisiin pystykorvamiehiin suhtauduttu kovinkaan vihamielisesti, mutta pidetäänhän huolta että näin on jatkossakin. Tähän metsästysmuotoon ei kuulu lintukasat havupedillä. Kyllä naapurimaassa osataan hyvin äkkiä tiukentaa sääntöjä ja samoin on täällä meilläkin. Sähköiset saalismerkkijärjestelmät on tilattavissa myös kotimaahan ja äkkiä koskevat kaikkia, mikäli metsämiehet jatkavat törttöilyä.
Hyvällä koiralla saa saalista, mutta itsellä saalis tulee yleensä todella tarkoin suhteutettua lintuhavaintoihin. Harvoin päivän ensimmäinen lintu pääsee pannulle, vaan yleensä yritän pitää oman verotuksen melko maltillisena. Kyllä koiran hyvistä töistä voi nauttia ilman pudotustakin. Tänä vuonna ennustan, että hyviä haukkuja tulee ennätyksellisen paljon. 🙂
Annoinkin aiemmin haasteen kaikille suomenpystykorvan omistajille, ottakaahan siitä kiinni! Hienoja haukkuja kaikille tasapuolisesti!